perjantai 14. syyskuuta 2012

Herb:ie

Yksi asia, mikä jokaiselta tulisi keittiöstä löytyä kunnon veitsen ja innokkuuden lisäksi on tämä Indoor Gardenin markkinoima Herb:ie 23 vesiviljelylaite.
Itse inhoan kuivattuja yrttejä, ja varsinkin pimeään vuodenaikaan -eli 2/3 osaan vuodesta- tuoreet yrtit kestävät käyttökelpoisina todella vähän aikaa, ja ovat hävyttömän kalliita.



Aikani tätä ammattiviljelmien kastelusysteemiin perustuvaa laitosta ihailtuani ostin sen viime tammikuussa Stockalta. Laitteen normaalihinta on satasen hujakoilla, mutta jos osuu kanta-asiakastarjouksen aikaan ostoksille, saa vehkeestä melkein 20 euron alennuksen. Jos basilika yksittäin maksaa parhaillaan 3,50, ja siitä saa tällä pelillä jopa kymmenkertaisen sadon, ei tähän investointi tunnu enää lainkaan turhalta. Sähköä tämä kuulemma kuluttaa yhtä paljon, kuin 50 watin hehkulamppu -energia tosin menee tässä kohtaa tarkoitukseen, eikä lämpönä harakoille.

Herb:ieen mahtuu kerrallaan kahdesta kolmeen yrttiä, kaksi kyllä sopuisammin. Laitteessa on vettä kierrättävä pumppu, joka on yllättävä kyllä todella hiljainen, tällä hetkellä en edes kuule sen hiljaista hurinaa, vaikka istun neljän metrin päässä laitteesta. Kasvivalona on päivänvalolamppu, valo on melko kylmää muuhun valaistukseen verrattuna. Tämä tosin on tarpeen, sillä valon sininen ja punainen aallonpituus ovat kasveille kaikkein käyttökelpoisimpia.



Lisätuotteena voi -ja ehdottomasti kannataa- hankkia Kekkilän juuri tähän tarkoitukseen kehittämää vesiviljelylannoitetta. Lannoite on jauhemaisena annospusseissa, ja se riittää kasvien tarpeisiin kolmeksi viikoksi, juuri sopivasti vedenvaihtojen väliseksi ajaksi.
Jos kokeilunhalua löytyy, niin saatavilla on myös kukkasienen tyyppistä kasvualustaa, johon siemenet törkätään kasvamaan. Multaahan ei tässä laitteessa viljelyyn tarvitse välttämättä lainkaan, muttei sitä toki tarvitse kaupan yrteistä poiskaan huuhtoa.

Lämpimästi ja sydämestäni suosittelen tämän laitteen hankintaa, kysellä saa käytöstä ja muusta, ja kertokaahan myös omia kommentteja laitteesta :)

tiistai 11. syyskuuta 2012

Puolukkainen omena-kaurapaistos

Syksyisten jälkiruokien klassikko, omena-kaurapaistos.. Herkkua jo sinällään, mutta hiukan värikkäämmän version saa aikaan lisäämällä omenoiden joukkoon puolukoita. Puolukoita, joita viikonloppuna onnistuin keräämään vaivaiset viisi kiloa..

Ihana tämän sesongin herkku, jonka määriä voi helposti muutella omiin keppoihin sopivaksi. Minulla oli nyt tälle määrälle käytössä pyöreä, hiukan reilu 20 cm halkaisijalta oleva uunivuoka.




Herkulliseen puolukkaiseen omena-kaurapaistokseen tarvitset:

4 hapahkoa keskikokoista omenaa - kotimaisia!
2 dl puolukoita
3-4 rkl fariinisokeria
kanelia

75g voita
1 dl sokeria
ripaus suolaa
3 dl kaurahiutaleita

Lämmitä uuni 175 asteeseen.

Pese omenat ja pilko ne vuoan pohjalle, lisää päälle puolukat. Tupsuttele kanelia omenoiden ja puolukoiden päälle, ripottele päällimäiseksi fariinisokeri.
Sulata voi kattilassa, sekoita siihen sokeri, suola ja kaurahiutaleet. Annostele seos vuokaan omenoiden ja puolukoiden päälle.
Paista uunin keskitasolla noin 20 minuuttia, kunnes omenat ovat kypsiä ja pinta on saanut kauniin kullanhohtoisen värin.





Tarjoa lisäksi vaniljakastiketta tai jäätelöä, tai nauti kevyemmin maidon kera, kuten minulla on tapana.




Tips!

  • Voit käyttää paistokseen omenan lisäksi myös esim. tuoreita luumuja ja persikoita. Pese hedelmät ja poista kivet, pilko ja toimi kuten yllä. Testattu on, ja herkullista oli!
  • Kokeile puolukoiden lisäksi myös mustikoita, vadelmia, karhunvatukoita.. Vain omat mieltymykset ovat rajana!
  • Voit tehdä tätä herkkua jo ennen varsinaista omenasesonkia keräämällä maasta pudokkaita, ne ovat usein juuri sopivasti happamia.

Gluteeniton piiraspohja

Moni piiras muuttuu myös keliaakikolle sopivaksi, kun vaihdat piiraan pohjan tähän gluteenittomaan ihanuuteen. Pohja on maukas ja niin mehevä, että monesti leivon piiraspohjan gluteenittomaksi ihan muuten vain.



Gluteeniton piiraspohja:

100 g pehmeää voita
2 dl gluteenitonta jauhoseosta
ripaus suolaa
½ dl juustoraastetta
2 rkl vettä

Sekoita pehmeä voi, suola ja jauhot keskenään murumaiseksi seokseksi. Lisää joukkoon juustoraaste sekä vesi. Sekoita tasaiseksi ja painele piirasvuoan pohjalle. Taikina on sen verran tarttuvaa, että kannattaa ripotella gluteenitonta jauhoseosta taikinan pinnalle, etteivät sormet takerru siihen taikinan levitysvaiheessa.


Täyttevaihtoehtoja:
Suppilovahvero & aurajuusto

Suppilovahveropiirakka

Iltavuoroissa on se hyvä puoli, että aamulla ehtii puuhailla sitä sun tää -jos vain viitsii nousta ylös sängystä. Tänään minut kuitenkin herätettiin julmasti jo puoli kahdeksan, minkä jälkeen en saanut unta. Hoidettuani aamuaskareet, ja käytyäni kaupassa, kävin suppilovahveropiirakan kimppuun, kuten eilisessä postauksessani lupailin.




Suppilopiirakka on omasta mielestäni melkein yhtä hyvää, jollei tietyssä mielentilassa jopa parempaa, kuin klassinen kinkkupiirakka.
Molemmat ovat myös siitä hyviä tarjottavia niin arkena kuin juhlanakin, että pohjasta saa helposti gluteenittoman. Gluteenittoman piiraspohjan ohje löytyy täältä, lisään sen myös tämän ohjeen kylkeen. Voi myös käydä niin, että itsekin ihastuu pehmeään, mehevään gluteenittomaan pohjaan niin, ettei enää tavallisia pohjia teekään. :)
Ostin vuokaleipiä varten ruisjauhoja, ja ajattelin nyt kokeilla niitä tavalliseen piiraspohjaan vehnäjauhojen kaveriksi. Ruis ja metsäsienet eivät kuulostakaan lainkaan hullummalta yhdistelmältä vai mitä. :)




Mehevään suppilopiirakkaan tarvitset:

100 g pehmeää voita
1½ dl vehnäjauhoja
1 dl ruisjauhoja
2 rkl vettä
ripaus suolaa

4 isoa kourallista perattuja suppilovahveroita
2 rkl voita
1 sipuli
10 cm pätkä purjoa
tuoretta persiljaa
suolaa
pippuria
½ pakettia Aura sinihomejuustoa

2 munaa
2 dl ruokakermaa
2 dl juustoraastetta


Lämmitä uuni 225 asteeseen.

Sekoita jauhot, suola ja pehmeä voi keskenään murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Painele taikina piirasvuokaan, kunnolla ylös reunoille asti. Esipaista piiraspohjaa 10 minuuttia.
Pilko sienet ja paista niistä pannulla liika vesi pois. Siirrä sienet syrjään ja kuullota sipulit voin kanssa. Sekoita sienet ja sipuli, lisää suolaa ja pippuria. Hienonna persilja ja lisää se seokseen. Kaada seos esipaistetun piiraspohjan päälle ja murustele sinihomejuusto täytteen päälle.
Valmista muna-kermasekoitus. Vatkaa munien rakenne rikki, lisää kerma joukkoon. Kaada seos täytteen päälle ja ripottele juustoraaste pinnalle. Paista noin 20-25 minuuttia.



Gluteeniton piiraspohja:

100 g pehmeää voita
2 dl gluteenitonta jauhoseosta
ripaus suolaa
½ dl juustoraastetta
2 rkl vettä

Sekoita pehmeä voi, suola ja jauhot keskenään murumaiseksi seokseksi. Lisää joukkoon juustoraaste sekä vesi. Sekoita tasaiseksi ja painele piirasvuoan pohjalle. Taikina on sen verran tarttuvaa, että kannattaa ripotella gluteenitonta jauhoseosta taikinan pinnalle, etteivät sormet takerru siihen taikinan levitysvaiheessa.


Tips!

  • Lisää ½ dl juustoraastetta piirastaikinapohjaan, saat siitä mehevämmän. 
  • Voit käyttää piiraaseen myös kanttarelleja tai muita keräämiäsi (syötäviä :D) metsäsieniä.
  • Jätä osa sienistä pois, ja käytä niiden tilalla paistettua, pilkottua pekonia. Herkkua!





sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Puolukkametsällä


Tai oikeastaan kävin sienimetsällä.. Mutta löysin vain 15 kanttarellia ja kymmenkunta minipientä suppilovahveroa. Puolukoita sen sijaan tuli kerättyä 6-7 litraa - ne eivät tänä vuonna keräämällä metsästä lopu!
Puolukoista ajattelin tehdä hilloa ja marmeladia, ehkäpä rukiista puolukkaleipää. Puolukat ja mustikat sopivat myös todella hyvin marjavaihtoehdoksi muffineihin!
Katsotaan, mitä tulevan viikon kuluessa saan aikaiseksi..



Onnekseni muun seurueen sienisaalis oli sen verran suurempi, että minulle jäi kristillisen tasajaon jälkeen melko suuri määrä sieniä.. Meillä kristillinen tasajako tuntuu tarkoittavan sitä, että minä saan niin paljon kuin haluan, ja muut jakavat loput.. :DD




Kas siinä minulle jäänyt satsi. Huomenaamulla olisi tarkoitus tehdä suppiloista sienipiirakkaa, nams! Loput sienet pilkon ja paistan vedet pois, pakastan ja käytän myöhemmin. Kanttarelleista voisi tehdä kastikkeen viikonloppuna, kun isäntäkin on kotona.

Tutkaillaan huomenissa lähemmin herkullista ja mehevää suppilovahveropiirakkaa. :)